Avaruudessa minusta tuli posliininukke
haljanneet posket ja kilahtavat sormiluut soivat vasten mustaa taivasta
tyhjiöissä kaikui ihmisluiden helinä
tähdet häikäisivät ja
pölyä tunkeutui syvälle silmäkuoppiin
en voinut kuin katsoa
kuinka kaikki nielaistiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti