6.6.2018

a n g e r y

2017spring

Sydämiä hylättynä muovipusseissa
bussipysäkeillä
puistonpenkeillä
roskakatoksissa
kuka niitä heittää pois
kierrättäisivät edes


(ennen kannoin heidät aina kotiin
ja koitin elvyttää)


hillopurkeissa punaista maalia
sydänlihakset puristettu kuiviksi
jätetty naruille heilumaan
heitä pelotti
minua pelotti

miksi meidät jätetään pimeisiin
pölyisiin kuivausrumpuihin
pyörimään tuhatkertaa kierroksia niin että tekee mieli oksentaa
eihän sydämet voi oksentaa 


m u t t a jos kuitenkin


Haluan ravistaa muistot ulos sydämen eteiskammioista
tallata ne mattoon ja polkea
repiä maton ja heittää roskikseen vääränlaisessa biopussissa
valella kerrostalojen roskakatokset bensalla ja sytyttää tuleen
niin että poliisit ja
palomiehet
eivät edes tule paikalle
koska tätähän tapahtuu joka päivä


Sydämien kiertokulku pienestä siemenestä aina roskikseen asti kun ne revitään keuhkojen kautta ulos ja kuuluu limaisia poksahduksia
ällöttäää
kuinka ihmiskehot kuluvat
kuihtuvat
kuolevat pois
voisiko kuolemattomuuden jo keksiä 

jos voin elää ikuisesti hapen atomeissa hengitä minut sisään ja nielaise 

tukehdutan sinut vielä jonakin päivänä

.

26.5.2018

kuumaa asfalttia
sulaa laavaa valuu verisuonia pitkin
purskahdellen ulos ranteista
metalli maistui suussa ja
tuntui painavalta

jalkojen pohjat maata vasten
valuivat rautaa ja sulivat pois
kun keho ei toimi ja kädet kangistuvat
katoan kallioden sisään ja toivoisin muuttuvani mineraaleiksi
jotka joku muu voi kerätä ja hioa kokoon. 

18.4.2018

l o v e

                                  


                                                                        silitän rajusti

                                                                     niin että päänahka repeytyy irti.



r a g e .




pahoja suonia ristiin rastiin kiertäen sydämet mutkalle
haukkoen happea kun henki ei enää kulje sinun jäljiltäsi
hirttosilmukoita kaulavaltimoissa
puristettuja nyrkkejä kainalosauvojen varsilla
asfaltti kasvoissa tuntuisi paremmalta kuin
sinun kätesi


haluan räjäyttää kehosi takaisin atomeiksi
lähettää sen sinne mistä se on kotoisin
en osaa enää runoilla vaan huudan mielessäni niin että ääni muuttuu
karheaksi pihinäksi
jolloin saattaisin kuulostaa uskottavalta


veriset polvet veriset sormet
pupillien pinnalla jäänteitä öistä
jolloin kaikki ei ollut hyvin
halusin pitää sinua kädestä

tai työntää auton alle


16.3.2018




tarvitsen jotakin suurempaa mihin voin hukkua







olen toisella puolella maailmanloppua
enkä löydä enää kotiin.